Peruskuntokaudelta moi!

Peruskuntokautta on takana viitisen viikkoa, ja kauteen on ehtinyt mahtua kolme kovaa ja yksi kevyt treeniviikko. Sykli on siis 3+1, ja nyt on lopuillaan uuden syklin ensimmäinen kovempi viikko.

Kauden alkua edelsi syyskuun omatoiminen suht kevyt harjoittelu ja testaus Pajulahdessa. Käväistiin mukavalla juoksijaporukalla testattavana, ilmeisesti Pajulahden ensimmäisenä elinsiirtourheilijoiden testiryhmänä (!). Ensimmäisenä päivänä testattiin kaikilta nopeusominaisuuksia, toisena päivänä jakauduimme nopeuskestävyyteen ja kestävyyteen. Etenkin nopeuskestävyystesti toi konkreettista apua harjoitusohjelmani laatimiseen. Tämä testi toteutettiin syke- ja laktaattimittauksin radalla valojäniksen kera kiihtyvinä 150 metrin vetoina, edeten kevyehköstä vauhdista maksimiin. Jaksoin pysyä jäniksen matkassa 7 vetoa - kahdeksas, jonka vauhti oli hyvin lähellä 100m ja 200m enkkojani, ei enää yltänyt ihan maaliin asti. 

Nykytilasta, testituloksista ja tavoitteistani on nyt sitten johdettu treeniohjelma, joka koostuu aavistuksen erilaisista asioista kuin viime syksynä. Kestävyydessä on kehitettävää, ja se onkin tietty keskeisessä roolissa peruskuntokaudella, mutta mukana on tänä syksynä aiempaa enemmän tekniikkaharjoituksia, maitohapotonta nopeuskestävyyttä, mäki- ja porrasharjoittelua ja voimatreeniä. Treeni maistuu ja fiilis on hyvä, joskin vasen mummolonkkani on vaihteeksi äitynyt kiukuttelemaan ja vasen nilkkakin haluaa toisinaan osallistua kapinaan. Tukijumppaa pitää tehdä säännöllisesti, ja lihastasapainokartoitus voisi varmaan valaista probleeman juurisyitä vähän enemmän. Toisaalta hyvänä uutisena on, että toukokuun lopusta asti puuduksissa olleisiin oikean jalan varpaisiin palautui juuri sopivasti kauden alun kunniaksi tunto! ;) Kremppoja tulee ja menee, onneksi toistaiseksi olen kuitenkin välttynyt pahemmilta vammoilta. 

Mitä kohti tässä sitten kuljetaan ja mitä tavoitellaan? Juoksen edelleen juoksun ilosta, juoksen koska pystyn ja juoksen koska se on kivaa. Olen utelias selvittämään, miten paljon erityisesti 400 metrin ajasta pystyn vielä nipistämään. Ensi kesän EM:t Italiassa ja vuoden 2019 MM:t Englannissa tulee olemaan hyviä tavoiteltavia virstanpylväitä, ryyditettynä kotimaan kisoilla. Tärkeintä on tyydyttää omaa uteliaisuutta ja kehityksen nälkää sen lajin parissa, joka jaksaa innostaa. 

Ja juu, konkreettisena lyhyen tähtäimen tavoitteena olkoon välttää alkuvuoden perinteinen pitkä flunssa ja päästä kerrankin osallistumaan hallikisoihin... Fingers crossed! Onkohan ihan totaalinen jinxaus lähettää kisailmo jo nyt?! ;)


Kommentit