Sevilla #SeenOnMyRun

Happy Feet, todellakin! Käväisin minilomalla Sevillassa, ja se ilahdutti kovasti. Pitkä viikonloppu 29 asteen lämmössä, ja flunssakin sopivasti hellitti otteensa päättäen viikon mittaisen treenitauon. Heittäydyin juoksevaksi turistiksi, ja havaitsin nähtävyydeltä toiselle juoksemisen äärimmäisen käteväksi. Tuli tapettua pari kärpästä yhdellä iskulla, joskaan en ole täysin varma, arvostivatko muut turistit läkähtynyttä olemustani. Ei se mitään.

Real Alcazarin kuninkaallisen palatsin jätin suosiolla väliin, kun takana oli about 7 kilsaa juoksua, keskipäivän hellelukemat nousi päälle kolmenkymmenen, ja jonossa olis pitänyt sisäänpääsyä odotella puoli tuntia. Mutta muuten tuli kyllä kartoitettua kaupunki kivasti!

Ekana päivänä suuntasin puistoon, jossa kuulemma kaikki Sevillassa juoksee. Huhut eivät olleet väärässä. Tosi kaunis puisto nimeltään Parque de Maria Luisa; ihania puutarhoja ja suihkulähteitä ja penkkejä, ja mukavan varjoisaa tällaiselle kalpealle suomalaiselle, jonka iho tuppaa skippaamaan rusketuksen ja siirtymään suoraan palamiseen. Eikä tarvinnut juuri asvaltilla juosta, mikä oli plussaa. Tää oli eka lenkki sitten flunssan, ja yllättävän hyvin rullasi. Mikäs siinä onnellisena hölkötellessä palmujen katveessa ;)

Plaza de España puiston laidalla

Jalkaselfie Plaza de Españalla

Puistossa oli tämmöisiä "treenireittejä" - näitä myös Suomeen!

Seuraavana päivänä olin astetta kunnianhimoisempi ja tein etukäteen Google Mapsissa reitin, jossa nähtävyyydeltä toiselle oli aina 1,5-2 kilsan matka. Kaiken kaikkiaan kierros oli varmaan vähän vajaa 10 km. En halunnut roamata, joten mun ratkaisu oli ottaa reitistä puhelimella kuvia ja plärätä sitten niitä kesken matkan :D Jos joku keksii kätevämmän keinon, do tell! Karttakuvat oli luokkaa tämä:

Toteutunut reitti ei ihan vastannut aiottua reittiä, ja välillä löysin itseni kirmaamasta autuaasti eksyneenä Sevillan kapoisilla kujilla. Mutta oikeastaan tuo reitiltä eksyminen teki lenkistä vain paremman - ja lopulta löysin aina sinne, minne pitikin.

Metropol Parasol, yksi maailman suurimpia puurakennuksia. Korkeutta 28 metriä ja pinta-alaa yli 11 000 m2

Metropol Parasolin kattotasanteen kävelyreitiltä

Puente de Isabel II / Triana

1200-luvulla rakennettu Torre del Oro -vartiotorni

Osuvasti tän katukyltin alla myytiin vesipulloja. Tuli tarpeeseen!

Sevillan vanhan juutalaiskaupunginosan kapeita kujia

Vikana päivänä päätin etsiä urheilukentän ja tehdä vetotreenin. Google paljasti, että 2 kilsan päässä hotellilta oli jonkinlainen julkinen urheilualue, mutta sivusto oli espanjaksi, joten kysyin neuvoa hotellin vastaanotolta. Osoitin sivustoa, selitin englannilla ja huonolla espanjalla, että juoksemaan pitäisi päästä. Saatoin myös tehostaa demonstraatiota juoksuliikkeillä, koska olen urpo. Respa katsoi mua hämmentyneenä ja totesi, että et sä voi tonne mennä, kun se on urheilukenttä. Ookoo... Ehkä ne oli ne demonstroidut juoksuliikkeet, jotka viestivät vastaanottovirkailijalle, että tolla mimmillä ei kyllä ole mitään asiaa juoksuradalle?

Neuvoa kuuntelematta hölkkäilin kuitenkin Google Mapsin osoittamaan suuntaan, ja iso urheilukenttä sieltä totta tosiaan löytyi. Portilla kysyin työntekijältä, voinko mennä radalle juoksemaan. Sain jälleen hämmentyneen katseen ja vastauksen: "joo, sehän on urheilukenttä". Näin eri tavalla me ihmiset voidaan joskus asiat nähdä!

Vetotreeni otti helteessä aika koville, ja kenties samaisesta helteestä johtuen sai kentällä olla ypöyksin. Viisaampi olisi valinnut ajankohdaksi aamun, ei keskipäivää ;)

Centro Deportivo San Pablo

Pelkkää juoksua ei reissu suinkaan ollut. Tein omat treenit toisen puoliskon istuessa omaan duuniinsa liittyvissä seminaareissa, ja iltaisin tuli hyvin tasapainotettua herkkuruoalla :)

@Mamarracha Tapas y Brasas

Mansikkaa ja suklaafondantia mascarponejäätelönä. Parasta!

All in all, hieno kaupunki, jossa varmasti olis saanut aikaa kulutettua pidempäänkin. Nyt kuitenkin paluu arkeen ja huomenna treenit oman valmentajan kanssa. Ja uskoakseni myös ekat treenit piikkareiden kanssa. Jännää!